Tulosta

Konsernitasoiset riskit

Yleisenä periaatteena on, että tytäryhtiöitä johdetaan itsenäisesti. On kuitenkin todettu, että tiettyjä riskialueita on syytä tarkastella myös konsernitasolla. Näitä alueita ovat esimerkiksi keskittymäriskit, likviditeetin hallinta, pääomitus ja konsernirakenne.

Tytäryhtiöiden vakuutusliiketoimintojen suhteen on todettu, että liiketoiminnoista johtuvat korrelaatiot If Vahinkovakuutuksen vahinkovakuutustoiminnan sekä Mandatum Lifen henkivakuutustoiminnan välillä ovat erittäin vähäisiä. Näin ollen nämä liiketoiminta-alueet tuovat ennemminkin hajautusetuja kuin aiheuttavat riskikeskittymiä.

Molemmilla tytäryhtiöillä on merkittävät sijoitussalkut ja siten ne voivat itsessään altistua sijoituksiin liittyville riskikeskittymille. Lisäksi konsernitasolla mahdollisia suuria riskikeskittymiä seurataan ja hallitaan useilla eri tavoilla. Ensinnäkin riskikeskittymiä vähennetään sijoituksia tehokkaasti hajauttamalla. Mandatum Lifen suorat sijoitukset ovat pääosin euromääräisiä ja kohdistuvat suomalaisiin yrityksiin, kun taas If Vahinkovakuutuksen suorista sijoituksista pääosa kohdistuu muihin Pohjoismaihin ja sijoitukset tehdään vastaavissa valuutoissa. Rahastosijoitukset valitsee sama sijoitustoiminto molempien yhtiöiden osalta, mikä ennaltaehkäisee riskikeskittymien syntymistä. Lisäksi keskittymiä seurataan aktiivisesti, ja mikäli tarpeellista, hallitaan rajoittamalla konsernitasolla riskinottoa esimerkiksi toimialoittain tai yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden suhteen.

Tytäryhtiöissä sijoitusten riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat sijoituskomitea If Vahinkovakuutuksessa ja tasehallintakomitea Mandatum Lifessa, jotka toimivat itsenäisesti erillään sijoitustoiminnoista. Konsernitasoisia riskikeskittymiä valvovat ja hallitsevat Sampo-konsernin sijoitusjohtaja, riskienhallintajohtaja sekä konsernin tarkastusvaliokunta.

Suurimmat markkina- ja luottoriskikeskittymät yksittäisiin vastapuoliin konsernitasolla on kuvattu taulukossa "Markkina- ja luottoriskien keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2010".

Markkina- ja luottoriskien keskittymät yksittäisten vastapuolten osalta omaisuuslajeittain, Sampo-konserni, 31.12.2010

Milj. €

Vastapuoli (liiketoiminta-alueittain)

Käypä arvo yhteensä

% sijoitus-omaisuu-
desta

Kassa-
varat ja lyhyt-aikaiset korko-sijoitukset

Pitkä-aikaiset korko-sijoi-tukset, yhteensä

Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset:
valtioiden takaamat

Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset:
katetut joukkolainat

Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset:
seniori-
velka

Pitkä-aikaiset korko-sijoitukset:
Tier 1
Tier 2

Osake-sijoi-tukset

Vakuu-
deton johdan-naisten vasta-puoliriski

Svenska Handelsbanken

1 617

9 %
495

1 115

0 804
136
175 0
7

Nordea Bank

1 589

9 %
562

1 014

0 765 108 140 0 14

Swedbank

918 5 %
9 907 43 694 58 112 0 2

Skandinaviska Enskilda Banken

867 5 %
149 717 0 426 184 107 0 0

SBAB

744 4 %
0 744 57 344 300 43 0 0

Den Danske Bank

569 3 %
105 451 0 75 237 139 0 13

DnB NOR Bank

565 3 % 0 565 0 104 301 160 0 0

Pohjola Pankki

489 3 % 306 183 0 0 69 114 0 0
Ruotsi 281 2 %
0 281 0 0 281 0 0 0

UPM-Kymmene

227 1 %
0 188 0 0 188 0 39 0

10 suurinta keskittymää yhteensä

7 866

43 %

1 626

6 165

100

3 212

1 862

991 39 35
                     

Muut vastapuolet

10 435

57 %                

Sijoitusomaisuus yhteensä

18 301

100 %
               

Keskittymät instrumenttityypeittäin, luottoluokittain ja toimialasektoreittain on esitetty taulukoissa "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, If Vahinkovakuutus, 31.12.2010", "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Mandatum Life, 31.12.2010" sekä "Sijoitusten jakauma omaisuuslajeittain, toimialasektoreittain ja luottoluokittain, Sampo-konserni, 31.12.2010". Konsernitasolla suurimmat keskittymät muodostuvat pohjoismaisista rahoituslaitoksista, joiden keskittymät koostuvat pääosin lyhytaikaisista velkainstrumenteista sekä katetuista joukkovelkakirjalainoista.

Lisäksi keskittymät osakkeisiin ja korkeariskisiin (high-yield) joukkovelkakirjalainoihin eritellään taulukoissa "Kymmenen suurinta osakesijoituskeskittymää, Sampo-konserni, 31.12.2010" ja "Kymmenen suurinta korkeariskistä (high-yield) sekä luottoluokittelematonta korkosijoituskeskittymää, Sampo-konserni, 31.12.2010".

Kymmenen suurinta osakesijoituskeskittymää, Sampo-konserni, 31.12.2010

10 suurinta osakesijoitusta

Käypä arvo
yhteensä, milj. €

% kaikista suorista osakesijoituksista

Topdanmark

198 10 %

Cardo

126 7 %

Nobia

98 5 %

YIT

97 5 %

Veidekke

79 4 %

Alma Media

55 3 %

Atlas Copco

53 3 %

Fortum

52 3 %

Sandvik

52 3 %

Volvo

51 3 %

10 suurinta keskittymää yhteensä

862 45 %
     

Muut suorat osakesijoitukset

1 041

55 %

Suorat osakesijoitukset yhteensä

1 903

100 %

Kymmenen suurinta korkeariskistä (high-yield) sekä luottoluokittelematonta korkosijoituskeskittymää, Sampo-konserni, 31.12.2010

Suurimmat suorat sijoitukset
korkeatuottoisiin ja luottoluokit-
telemattomiin korkoinstrumentteihin

Luokitus

Käypä arvo
yhteensä, milj. €

% kaikista suorista korkosijoituksista

UPM-Kymmene

BB 188 1 %

Stora Enso

BB 135 1 %

A P Moller - Maersk

NR 68 0 %

DNO International

NR 67 0 %

HeidelbergCement

BB- 65 0 %

Boliden

NR 63 0 %

Wilh. Wilhelmsen

NR 62 0 %

Color Group

NR 53 0 %

Outokumpu

NR 52 0 %

Finnvera

NR 52

0 %

10 suurinta keskittymää yhteensä

  805 6 %
       

Muut suorat korkosijoitukset

 

12 996

94 %

Suorat korkosijoitukset yhteensä

 

13 801

100 %

Konsernitasolla keskittymäriskiä voi syntyä toisaalta suorien sijoituspositioiden kautta ja toisaalta sitä kautta, että konsernin yritysten kannattavuus ja/tai pääomat reagoivat samankaltaisesti yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Korrelaatio yleisen taloudellisen kehityksen ja eri tytäryhtiöiden kannattavuuden välillä on esimerkki tällaisesta tilanteesta. Tätä keskittymäriskiä voidaan epäsuorasti arvioida raportoitujen voittojen perusteella. Erityisesti Sampo Oyj:n osakkuusyritys Nordean tulos luo selkeitä hajautusetuja varsinkin suhteessa If Vahinkovakuutuksen tulokseen. Vuodesta 2005 lähtien tarkasteltuna korrelaatio If Vahinkovakuutuksen ja Nordean vuosineljänneksittäin raportoitujen voittojen välillä on lähes nolla.

Likviditeettiriskiä hallitaan yritystasolla. Normaalin liiketoiminnan puitteissa tytäryhtiöt eivät sijoita Sampo Oyj:n velkainstrumentteihin ja hyvin harvoin käyvät kauppaa keskenään. Yleistä kieltoa konsernin sisäisiin sijoitustransaktioihin liittyen ei kuitenkaan ole nähty tarpeelliseksi tehdä. Tästä johtuen tytäryhtiöt voivat sijoittaa emoyhtiön velkainstrumentteihin ja käydä kauppaa keskenään markkinahinnoin varsinkin, kun se on liiketaloudellisesti perusteltavissa. Nämä mahdollisuudet ovat käytössä tiettyyn rajaan asti myös mahdollisissa markkinoiden stressitilanteissa.

Sammon rahoitus- ja vakuutusryhmittymän yleinen rakenne, sekä juridinen että raportointirakenne - emoyhtiö, kaksi tytäryhtiötä ja yksi osakkuusyritys - on yksinkertainen, suoraviivainen ja läpinäkyvä. Rakenne jo sinänsä vähentää tehokkaasti riskejä, joita monimutkaisesta rakenteesta voisi syntyä. Ryhmittymän tartuntariskiä vähentää tehokkaasti yksinkertainen ja läpinäkyvä rakenne, vähäiset ryhmittymän sisäiset transaktiot (esimerkiksi suorat ja/tai epäsuorat saatavat ryhmittymän eri yritysten välillä lukuun ottamatta normaaleja liiketoimintatransaktioita Nordean kanssa) sekä tarkkaan harkittu tytäryhtiöiden pääomitus.

Edellinen sivu Seuraava sivu
Työkalut raportin hallintaan